Kolmen eliksen rannikkoreissu

Vihdoin ja viimein! Ensinnäkin sääolosuhteet lämpenivät ja lauantaipäivän koulu loppui. Tämä tarkoitti käytännössä reissun alkamista, taas vaihteeksi, Poriin. Aivan ensimmäisenä suuntasin kohti merimaisemaa etsimään kyhmyhaahkaa, valitettavasti vielä sitä löytämättä. Aikani kierreltyä Kallon kallioilla eteeni lennähti hiljaa äännähtäen pieni lintu, joka pienen tutkinnan jälkeen osoittautui luotokirviseksi. Bing ja läps! Elis! Vielä muutama kierros erinäisissä paikoissa ennen pimeän tuloa, minkä jälkeen otin suunnaksi Porin Yyterin. Siellä majaili ystäväisiä, jotka lojaalisti lupailivat sängyn paikkaa vaunustaan. Aina se auton takapenkin korvaa :) Ilta sujuikin mukavasti nuotion äärellä makkaraa ja lihapiirakkaa paistellen ja siiderillä ne alas huuhtoen. Luonnollisesti mukana oli aimo annos hilpeyttä ja tyhmää huumoria, mikä tyypillisesti aiheutti eniten hepuleita :D Kovasti pohdimme menevämme paikalliseen karaåkea laulamaan, mutta linnut voitti, eli sitten vaan zezezettiä kaaliin.

Iltainen näkymä Preiviikinlahdella lintutornista

Aamulla kello piipittikin jo ennen kuutta ja pirteänä (!) ponnahdin ylös ja lähdin välittömästi liikkeelle. Taas yrittämään Kyhmyhaahkaa ja YES, tällä kertaa onnistikin! Loppureissu Porin päässä sujui mukavan lupsakasti lintuja tähyillessä ja aurinkoa ottaessa. Sää oli nimittäin mitä mahtavin! Suorastaan polttavan lämmintä. Päivä kääntyi kohti iltapäivää ja yhä vain oli pieni ahneus saada yksi elämänpinna lisää. N. 60 km kaakkoon Porista olevassa Säkylässä oli punapäänarsku, mikä kovasti minua himotti. Sinne siis. Aikani harhailtuani ilman karttaa (mikä on sangen järkevää!!) pitkin Säkylää, milloin väärien ohjeiden antamina, milloin minkäkin vuoksi löysin vihdoinkin perille. Sen opin, että sanonta, "kysyvä ei tieltä eksy" ei todellakaan aina toimi. Saamiinsa vastauksiinkin pätee näemmä lähdekritiikki ja ainainen spekulointi tiedon oikeellisuudesta. Seurauksena vajaat 30 km:n ylimääräinen lenkki pienestä ohjevirheestä. Mutta kaikki oli vaivan arvoista kun vihdoin sain linnun putkeeni! Punapäänarskun ohella sain keväisen pinnan lempivistä sammakoistakin, eli tämä lintuilu on moninainen harrastus ;)

Niin se alkoi sammakoillakin kevät