Olen ottanut tavoitteeksi valloitella erinäisiä paikkoja sekä Stadin alueelta että muualta. Nyt vuorossa oli Helsingin edustalla sijaitseva, lupaavan niminen, Harakkasaari. Ajatuksena oli lähteä tutkimaan sen lintuantimia, onhan se niistä jollain tasolla kuuluisa. Suurin ajatuksin ja toivein astuimme lautalle, joka meidät saarelle johdatti (vähän arvelutti maksaa hinta, koska sinne melkein olisi voinut uida...). Mukavan idyllinen saari näin mereltä päin katsottuna. Todellisuus alkoi ilmenemään lintu linnulta, kun kuljimme luontopolkua eteenpäin. Se tunne, kun seisot kalliolla ja huomaat jokaisen linnun tuijottavan sinun jokaista tekemistäsi, on aika mielenkiintoinen. Ja kun erehdyt ottamaan askeleen mihin suuntaan tahansa, saat liikkeelle joko kovaa kirkuvat lokit tai valkoposkihanhet uhkaavien ilmeiden kanssa. Kotiahan he vain puolustavat, mutta...Tuli kerrankin bongaritytöillekin kiire, kun loppumetreillä yksi hanhiyksilö päätti häätää meidät pois saarelta ja aloitti hyökkäilyn. Kyllähän se tehosi. Ainakin jalat saivat liikettä, ei vain juoksun merkeissä, vaan myös pienimuotoisen tärinän muodossa ;) Seuraavan kerran menemme sinne ENNEN pesinnän alkamista, suosittelen muillekin. Toisaalta, seuraavalla kerralla kun katson Linnut-elokuvan, osaan eläytyä siihen entistä vahvemmin!
lauantai 21. kesäkuuta 2008
Linnut-elokuvan fiilistelyä
Olen ottanut tavoitteeksi valloitella erinäisiä paikkoja sekä Stadin alueelta että muualta. Nyt vuorossa oli Helsingin edustalla sijaitseva, lupaavan niminen, Harakkasaari. Ajatuksena oli lähteä tutkimaan sen lintuantimia, onhan se niistä jollain tasolla kuuluisa. Suurin ajatuksin ja toivein astuimme lautalle, joka meidät saarelle johdatti (vähän arvelutti maksaa hinta, koska sinne melkein olisi voinut uida...). Mukavan idyllinen saari näin mereltä päin katsottuna. Todellisuus alkoi ilmenemään lintu linnulta, kun kuljimme luontopolkua eteenpäin. Se tunne, kun seisot kalliolla ja huomaat jokaisen linnun tuijottavan sinun jokaista tekemistäsi, on aika mielenkiintoinen. Ja kun erehdyt ottamaan askeleen mihin suuntaan tahansa, saat liikkeelle joko kovaa kirkuvat lokit tai valkoposkihanhet uhkaavien ilmeiden kanssa. Kotiahan he vain puolustavat, mutta...Tuli kerrankin bongaritytöillekin kiire, kun loppumetreillä yksi hanhiyksilö päätti häätää meidät pois saarelta ja aloitti hyökkäilyn. Kyllähän se tehosi. Ainakin jalat saivat liikettä, ei vain juoksun merkeissä, vaan myös pienimuotoisen tärinän muodossa ;) Seuraavan kerran menemme sinne ENNEN pesinnän alkamista, suosittelen muillekin. Toisaalta, seuraavalla kerralla kun katson Linnut-elokuvan, osaan eläytyä siihen entistä vahvemmin!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti